Sivut

lauantai 30. heinäkuuta 2011

potkulautailua



Samaan aikaan tämän kortin kanssa syntyi myös toinen iloisen pirteä Hello Kitty -kortti. Taustapaperin valitsin ihan tuosta pelikortista löytyvien värien perusteella. Pinkki ja turkoosi on samalla ihanan raikas sekä ihanan ällö yhdistelmä. Tästä tulikin vähän siirappisempi kuin tuosta toiseta kortista. Lisäsin vähän perhosia, satiininauhaa, kukan ja timantteja. Niillä ei voi kovasti mennä pieleen.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

ruusu



Taas yksi äitikoru lähetetty maailmalle. Tällä kertaa korun sai pienten kaksostyttöjen äiti. Kirjainhelmet lasten nimien alkukirjaimista ja koska kyseessä olivat kaksoset, oli loogista pistää yhteinen kivi kuvaamaan molempia. Ruusukvartsi on siis lasten horoskooppimerkin, härän horoskooppikivi. Ja vaaleanpunainen väri sopiikin varsin mainiosti pienille tytöille. Tällä kertaa kiven muoto on tuollainen kiva ja persoonallinen, vähän toispuoleinen möllykkä.



Iso kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille ja DT-hakutsemppaajille. Kannustusta tuli ihan valtavasti ja se lämmitti mieltä todella paljon. Kiitos teille.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

sinellin DT haku

Alkukesästä huomasin, että Sinelli etsii Design teamia. Ajattelin pistää hakemuksen, sillä olin jo pidemmän aikaa ajatellut, että olisi mukava olla mukana tuollaisessa. Aiemmin en vaan ollut rohkaistunut hakemaan mihinkään. Tällä kertaa olin kuitenkin rohkea ja kirjoittelin hakemuksen menemään. Kuun vaihteessa sain ilokseni kuulla, että olin päässyt mukaan haun "seuraavalle kierrokselle". Innokkaita hakijoita oli siis ollut 62, joista valittiin 10 erilaista askartelijaa ja korttien tekijää seuraavaan vaiheeseen. Näistä sitten valitaan lopullinen Design team.

Jatkoon valitut saivat runsaan tuotepaketin, josta tuli valmistaa 1-3 korttia. Minun paketistani paljastui pastellisävyisiä forever friends -sarjan tuotteita. Täytyy sanoa, että kun paketin aukesin, niin tuli kyllä pala kurkkuun sillä tuotteet olivat aika kaukana mukavuusalueeltani. Tällä hetkellä kun olen tehnyt todella värikkäitä kortteja. Pyörittelin materiaaleja käsissäni useana päivänä ja vielä useampana päivänä mietin millaisia kortteja mahtaisin näistä toteuttaa. Pikkuhiljaa aloin tulla sinuiksi materiaalien kanssa, korttimalleja mietin pyöräillessä, suihkussa, jumpassa, syödessä... Aina ne tulivat mieleen ja vihdoin viikonloppuna päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja vihdoin toteuttaa kortit.

Korttien kanssa halusin todella haastaa itseni. Koska olen aiemmin tehnyt ihan perinteisiä kortteja, päätin tällä kertaa tehdä vähän erilaisia malleja ja panostaa myös takaosan sekä sisäpuolen koristeluun.

Tässä siis tekemäni kortit. Materiaalit kortteihin ovat Sinellistä.



Ensimmäinen kortti on malliltaan avattava kortti. Leikkasin yhden korttipohjan tuollaiseksi pienemmäksi neliöksi ja toisesta korttipohjasta pienen palan sivusta pois. Päällystin korttipohjat kauttaaltaan sävyiltään yhteensopivilla papereilla ja lisäsin vielä muutaman kukan (pienet hopeiset haaraniitit nappasin omista varastoista). Ajattelin että olisi hauska, jos kortin voisi solmia nauhalla, vaikka se pysyy hyvin kiinni myös ilman. Nauhan myötä ei kortin etupuolelle tarvitse laittaa erillistä rusettia, jonka varmasti muuten olisin laittanut.



Myös kortin sisäpuolen päällystin papereilla. Sisälle laitoin myös valkoista paperia, jotta onnentoivotuksille olisi oma paikkansa. Valkoisen paperin päälle tuli vielä forever friends -sarjan suloinen haaraniitti.



Näissä korteissa halusin koristella myös kortin kääntöpuolen. Etupuolelle solmittava nauha kiertää koko kortin ja on näkyvillä kääntöpuolella. Laitoin taakse myös samasta nauhasta tehdyn valmiin pikkurusetin. Lisäksi signeerasin kortin, tuota leimaa en olekaan tainnut esitellä täällä blogin puolella. Facebookissa sen taisin näyttää.



Toinen kortti on malliltaan helistinkortti. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tarkoitus kokeilla tätä mallia ja mikäpä olisikaan ollut parempi hetki testata kuin tämä. Kortissa on siis kaksi kerrosta tausta ja päällä oleva kalvo, joiden välissä on jotain liikkuvaa, tässä tapauksessa hopeista hilettä (kalvon ja hileen nappasin omasta varastosta). Liimasin tarvikepaketin mukana tulleita ääriviivatarroja kalvoon ja näiden tarrojen värin perusteella päätin, että laitan väliin hopeista hilettä. Kun kortin nappaa käteen ja heiluttaa, liikkuu ja leviää hile ympäri laatikkoa.



Kortin sisäpuolelle laiton taas valkoista paperia, jolle tervehdysteksti on hyvä kirjoittaa. Paperille leimasin myös suloisen ja pörröisen nallen.



Tässäkin kortissa on kääntöpuolikin koristeltu samalla paperilla kuin mitä käytin tuolla etupuolen "taustalla". Kortin signeeraus on laitettu tällä kertaa tuollaiseen painettuun nallekuvaan.



Viimeinen kortti näyttää päältä päin hämäävästi ihan tavalliselta peruskortilta.



Kun kortin kuitenkin avaa, sen voi laittaa esille seisomaan. Tämä kortti on väritykseltään kaikista vaalein. Käytin siihen valkopohjaisia papereita. Kortin etupuolelle laitoin suloisen valmiin nallen kuvan, vähän rusetteja ja kukan.



Kortti seisoo tukevasti pystyssä, sillä ylempi osa "lukittuu" tuon kohotarroilla nostetun onnittelutekstin taakse, eikä valahda sieltä alas.



Myös kortin taakse pistin muutaman kukan katseenvangitsijaksi.



Ja signeeraus tuli kortin kääntöpuolelle. Tai tässä tapauksessa pohjaan. Signeeraustekstin seuraksi leimasin nallen. Nallen tähti on väritetty kimalleliimalla.



Lähtökohtana näitä kortteja tehdessä oli se, että niitä ihania yksityiskohtia voi olla muuallakin kuin siinä päällimmäisenä ja heti huomattavissa. Innostuin uusista korttimalleista sen verran, että erikoisempia malleja nähdään varmasti jatkossakin. Nyt painun tutkailemaan, joko muut DT-hakijat ovat laittaneet korttejaan esille. En ole uskaltautunut juurikaan heidän blogejaan kurkkimaan, että omat ideat eivät saisi liikaa vaikutteita, saati että ideat lukkiutuisivat kokonaan. Linkit kaikkien blogeihin löydät Sinellin blogista.

Nyt vaan sitten jännäämään miten DT-valinnassa käy. Peukut ja varpaat pystyyn, että parhain päin. Kortit menevät esille Sinellin myymälöihin, eli silmät tarkkoina, nämäkin saatatte bongata jostain myymälästä.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

oma tyyli?



Tällä kertaa p*skarteluhaasteeseen tulee tehdä omannäköinen kortti. Mielestäni tämä kortti kuvastaa juuri tällä hetkellä minua kortteilijana. Kirkkaat värit ovat tällä hetkellä se, mihin käsi paperipinossa kurkottaa. Ja perhoset, niitä tuntuu tekevän mieli lykätä joka korttiin. Olen ihastunut ihan valtavasti myös sekoittamaan eri kuvioita, kuten vaikkapa tässä tuo värikäs taustapaperi ja perhosten kuviopaperi. Ja vähän pitää olla tietysti timantteja ja söpöilyä muutenkin. Vaikea toki itseä kuvailla, mutta sanokaa nyt olenko yhtään edes oikeilla jäljillä ja näyttääkö tämä kortti tippaakaan minulta?

lauantai 23. heinäkuuta 2011

juhlan aika



Esitelläänpä vielä toinen sydän-aiheinen hääkortti. Tämän kortin rakensin ihan pelkästään tuon taustapaperin ympärille. Paperi on hankittu muistaakseni viime kesänä Lidlistä (!). Paperissa on erilaisia hää- ja rakkausaiheisia tekstejä mustalla sekä kultaisella kirjotettuna. Siitäpä syntyi tuo kortin värimaailmakin. Sydän on kultaisella kohojauheella tehty. Pidän valtavasti tuosta leimasinkuvasta, mutta en ole saanut sitä käytettyä ennen kuin vasta nyt. Sillä saa kyllä juhlavia hääkortteja.

heart x 50



Silppupaperikasat alkavat olla jo aika muhkeat, vaikka kortteiluharrastusta on takana vasta pari vuotta. Kerran taas papereita järjestellessäni mietin että mihin niitä kaikista pienimpiä silppuja käyttäisin. No tähän tietysti. Sydänleikkurilla pieniä sydämiä vieriviereen. Tästä kortista tuli söpömpi kuin mitä alkuperäinen idea olikaan, menee hyvin vaikkapa hääkortista. Muutaman sydämen nostin vielä kohotarroilla ylemmäs kuin muut jotka vaan teippasin kiinni pohjapaperiin.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

poks poks

Pari viikkoa sitten postittelin arvontapalkintoja ja silloin kaupan kuplapussit loppuivat ikävästi kesken. Tein hätäisesti muutaman pussin, jotta sain palkinnot lähetettyä ja siitä innostuneena askartelin tulevaisuutta varten myös vähän isomman pinon pusseja. Jos vaikka joskus tarvii jotain pistää postiin.



En tiedä onko teille käynyt niin, mutta jossain vaiheessa on tullut hamstrattua aika isot läjät noita papereita ja lehtiöitä. No kaikki eivät välttämättä enää ole niitä "minun tyylisiäni" ja erilaisissa lehtiöissä toki väistämättä on ollut niitä, joista en ole pitänyt. Jotkut paperit ovat ihan kauniita, mutta silti niitä ei ole osannut käyttää. Hyviä papereita ei raaski poiskaan heittää ja harmittaa kun niille ei ole keksinyt paikkaa vaikkapa korteissa tai muissa askarteluissa. Tällaisista papereista kasasin sitten kuplapusseja, tuli kivan värikkäitä ja paperitkin tulivat ihan eri lailla edukseen. Näihin on sitten kiva pakata erinäiset postilähetykset. Jos paperi on tummaa, niin aion liimata näihin vielä erikseen osoitelaput, jotta postipoikakin näkee hyvin minne kirjeen vie.



Ja siis kuplapusseillehan olen aikoinaan kirjoitellut ohjeenkin, jos vaikka innostuitte.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

aurinkoa



Säätiedotuksissa lupailtiin kesän lämpöennätystä tälle viikolle, joten aurinkoiset onnittelut ovatkin varmasti paikallaan. Olen nyt niin tykästynyt kaikkiin kirkkaisiin väreihin, syntyvät kortitkin vaan pursuavat väri-ilottelua. Ehkä jonkinlaista väriterapiaa itsellekin. Tässä oikeastaan aloitin kortin teon tuosta ihanasta raidallisesta taustapaperista. Sen jälkeen väritin leimasinkuvan aikalailla samoilla väreillä. Pelkäsin vähän, että kortista tulee rauhaton ja sitten lisäsin vielä vähän väriä nappien ja tuon toisen paperin muodossa. Vaalea pitsi onkin sitten se rauhoittava elementti, vaikka kyllähän kesällä saa olla väriä.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

keltainen kukka



Tässä jo pidemmän aikaa valmiina ollut pirteän kesäinen kortti. Greeting farmin tyttö on ihan selvästi tulossa kesä-aleista paperikassit täynnä. Tuo taustan räikeän sekava paperi on napattu jostain lehtimainoksesta ja leimasinkuva sitten väritetty siihen sopivaksi, samoin taustasta on otettu värit noihin koristeluihinkin.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

kesäsade



Kesä on mennyt mukavasti kortteillen ja välissä ommellen. Minulle vihjattiin, että kauppakasseille olisi tarvetta ja mikäs siinä, ompelukone esiin ja kankaita leikkaamaan. Toiseksi kassiksi syntyi sama vanha malli, josta en nyt kuvia napsinut. Sen sijaan tämä toinen on vähän erilainen, joten esitelläänpä se.



Tämäkin kassi on tehty kaupan muovipussin kaavoilla (kuten tämä aiempi citykassikin) eli leikkasin muovipussin auki ja käytin sitä suoraan kaavana. Kassi on vuorittamaton ja meneekin tosi pieneen tilaan, eli mahtuu hyvin mukaan. Tämäkin lensi uuteen kotiin, koskahan saisin tehtyä itsellekin samanlaisen.



Kun leikkasin kankaita, niin kassin kahvojen välistä jäi pienet neliön muotoiset kangaskappaleet. Päätin ommella niistä vakosametin kanssa vielä tuollaisen pienen rahakukkaron, joten tässä onkin nyt sitten hauska kauppasetti iloisille kauppareissuille. Pakko vielä sanoa, että tykkään tuosta kankaasta ihan mahdottoman paljon. Tämä ei ole mikään synkkä rankkasade vaan hilpeä ja piristävä kesäsade. Ihan selvästi.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

enjoy



Tämä kortti syntyi ilman onnittelu-tekstejä tai muuta. Kerrankin yksinkertainen kortti, jonka tarkoitus on vaan muistuttaa, että elämästä tulee nauttia. Myös kortin koristelut ovat tapani mukaan yksinkertaisia. Lähinnä kaunis taustapaperi ja siitä otetuilla väreillä vähän lisäkoristeita. Tämänhän voisi lähettää vaikkapa kesälomaansa aloittavalle ystävälle.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

muista herkutella



Juhlapäivät saattavat olla niin täynnä touhua ja tohinaa, että herkuttelu pääsee unohtumaan kokonaan. Siksi päivänsankarille on hyvä laittaa kortissa muistutus, ettei vaan tämä tärkeä osa-alue jää paitsi huomiota. Doodle factoryn hauskassa leimasinkuvassa heitelläänkin keksejä kaksin käsin suuhun. Vähän koristetta oheen ja kortti oli valmis. Tuntui siltä ettei tämä kortti muuta kaivannut. Tykkään tuosta taustapaperista jotenkin ihan erityisen paljon. Kortti ei jää yhtään synkäksi, vaikka päävärinä on musta.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

vihreä rakkaus



Tässä vihreäsävyisessä kortissa käytin vähän hääkortille epätyypillisiä värejä, mutta lopputuloksesta tuli kyllä yllättävänkin kiva. Minulla oli vielä jäljellä yksi söpö leimasinkuva tytöstä ja pojasta (apua, mistähän löytäisin tuollaisen leimasimen?) ja silppulaatikosta keräsin vähän kaikenlaista sävysävyyn. Tuo sydänkoriste on joskus tiimarista hankittu. Nyt vaan spreijasin sen valkoiseksi, niin sopi vähän paremmin kortin sävyihin.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

sisäinen floristi

Vietin juhannuksen vanhempieni luona ja ennen reissuun lähtöä äiti huikkasi puhelimessa, että jos jostain saataisiin oasis-sientä, niin voitaisiin tehdä juhannusasetelmia kukista. Sattumalta minulla oli yksi paketti oasista kaapissa, joten nappasin sen matkaan mukaan. Äiti taas oli napannut torilta mukaan muutaman neilikan, punaisia ja valkoisia, sekä oksan valkoista harsokukkaa. Asetelmien vihreät osat oli tarkoitus poimia pihalta luonnosta.



Tästä ensimmäisestä asetelmasta tuli kaikista isoin. Laitoin ruukkuun vähän valkoista neilikkaa. Vihreyttä tuovat kuunliljat sekä roikkuvat talvion oksat. Lisäksi asetelman takaosaan laitoin korkeita "heiniä" eli siperiankurjenmiekan lehtiä.



Seuraavan pikkuasetelman tein vaaleanpunaisista neilikoista. Tällä kertaa laitoin asetelman vihreäksi mansetiksi tammen lehtiä. Tässäkin käytin talvion oksia, mutta lyhyempänä kuin ensimmäisessä asetelmassa ja yhtenä vihreänä vielä kevätkaihonkukan lehtiä.



Äiti oli löytänyt alennusmyynneistä tuollaisia sydämen muotoisia oksista tehtyjä koreja, joissa keskellä oli syvennys kukille. Hän teki niihin kolme asetelmaa. Ensimmäiset kaksi tuli talon seinustalle roikkumaan. Niissä harsokukkaa ja neilikkaa, lisäksi kuunliljan, talvion ja jaloangervon lehtiä.

Alempi, punaisista neilikoista tehty jätettiin puutarhapöydälle. Siinä on vihreänä käytetty jättipoimulehden ja jaloangervon lehtiä sekä ruskuksen oksaa. Ruskus oli ainoa torilta ostettu vihreä.



Aika hyvin saatiin useampi asetelma tehtyä luonnon, tai no pihalla kasvavista vihreistä. Seurailin asetelmien säilymistä useamman päivän ajan. Erityisen hyvin asetelmissa kestivät talvio, tammi, kuunlilja ja siperiankurjenmiekan lehdet. Suht hyvin jaloangervo ja jättipoimulehti ja kohtalaisesti kevätkaihonkukan lehdet. Tällä tarkoitan sitä, että varsinkin hennompivartisia lehtiä saisi käsitellä todella varoen, jotta ne kestäisivät pidempään. Kevätkaihonkukka oli melkeinpä ainoa, jota en välttämättä laittaisi toiste asetelmiin.